Tämän jutun olenkin unohtanut kirjoittaa. Jo ihan prosessin alussa, ennen kuin olimme edes valinneet toimistoa, kävimme täkäläisen lakimiehen juttusilla. Lähinnä halusimme ymmärtää, millainen tilanne meillä olisi edessämme, kun joskus saapuisimme lapset kainalossa Jenkeistä. Olemmeko täysin kriminaaleja lain edessä ja meidän vauvat viedään samantien meiltä sijaiskotiin tai takaisin Jenkkeihin?
Otimme yhteyttä sivustoon, jonne asiakkaat voivat jättää kysymyksensä ja sitten sivustoon kuuluvat lakimiehet, jotka ovat aiheeseen perehtyneet, voivat vastata ja sopia tapaamisen. Lakimies (tai tarkemmin lakinainen), joka meille vastasi ja tarjoutui auttamaan näytti omaavan laajan kokemuksen erilaisista adoptio – ja sijaissynnytysasioissa.
En ollut aiemmin käynyt käyttänyt lainopillisia palveluja, ja etukäteen minulla olikin kliseinen kuva juppimaisesta ja sulavapuheisesta pukunaisesta (jotain Ally McBeal -tyyppistä odottelin). No, housupuku hänellä olikin. Ajattelimme, että hänen englanninkielen taitonsa on varmasti vahva, koska suurin osa sijaissynnytyskeisseistä on kansainvälisiä, joten pyysimme, josko minun ymmärtämiseni vuoksi voisimme käydä keskustelun englanniksi. Taisi meillä molemmilla hieman ”hohto” juristin superihmisyydestä kariutua, kun hän melkoisen tönköllä englannilla yritti asioita selittää ja lopulta se kansainvälinen kokemuskin oli aika rajallinen.
Joka tapauksessa tapaamisesta oli apua. Opimme, että sijaissynnytys Yhdysvalloissa on siitä hyvä, että lapset saavat automaattisesti USA:n passin. Eli he ovat ainakin jonkin maan virallisia kansalaisia eikä passin saaminen loju jossain virkamiesten pöydillä.
Toinen juttu onkin sitten kansalaisuuden saaminen maassa, jossa asumme. Tärkeintä on, että meidän molempien nimet ovat syntymätodistuksessa, ei sijaissynnyttäjän. Tämä onkin normikäytäntö sijaissynnytyksessä ainakin Yhdysvalloissa - jo sairaalassa meidät merkitään lapsen vanhemmiksi ja asia laillistetaan pikaisessa oikeudenkäynnissä (tämä siis periaatteessa leima paperiin - juttu).
Koska olemme heteropariskunta, voisimme vain tulla maahan ja ilmoittaa viranomaisille, että kävipä sitten tällainen juttu - saimme lapset Jenkeissä ollessamme. Tätä tuskin kukaan pystyy epäilemään tai eväämään. Virallinen tapa (ja tämä tietenkin ainoa mahdollisuus samansukupuolen pariskunnille) on sijaissynnytyksestä ilmoittaa ja anoa lasten virallista vanhemmuutta. Maassamme on juuri viime syksynä tulleet ensimmäiset ennakkotapaukset, joissa samaa sukupuolta olevat pariskunnat saaneet sijaissynnytyksen kautta syntyneiden lasten virallisen vanhemmuuden.
Ja vaikka virastojen kanssa tulisikin ongelmia, niin laki lähtee aina lapsen parasta ajatellen. Ketkä voisivatkaan tässä tapauksessa olla parhaat vanhemmat vastasyntyneelle? Ne aiotut vanhemmat, jotka ovat läpikäyneet pitkän, monimutkaisen ja kalliin prosessin vain saadakseen juuri tämän pienokaisen syliinsä! Eli lakipykälien puolesta epäilykset haihtuivat tämän visiitin jäljiltä. :)